Kesä / Summer 2009

Ja näin se elämä vaan etenee.
Täällä pentulaatikossa aikaa viettäneenä huomaa miten elämä valuu ohitse ja kaikki lapset ympärillä kasvaa ihan kamalan nopeasti.
Onneksi itse ei vanhene ollenkaan, tai ainakin niin kuvittelee kunnes katsoo peiliin.
 Mutta eikö se ole se tärkein miltä tuntuu......???? Mä olen se ihan sama kun silloin 20 vuotta sitten, vähän ehkä viisastuneena.
Ainoa asia mikä sitte tuon peilin lisäksi palauttaa maan pinnalle on kankeus.
Ei sitä enää vaan taivuta siltakaatoon tai hyvä jos pystyy edes enää trampoliinillakaan hyppimään kun pää menee sekasin.
Mutta onneksi sitä ainakin voi kuvitella vielä niihin pystyvänsä. Siitä tulee hyvä mieli.

Aku lähtee ammattiin valmentavaan koulutukseen ja hyvällä säkällä toiselle paikkakunnalle.
Anni sai jo mopokortin ja sillä koitti vapaus.
Antti täyttää kohta 14 v ja sillä se kesä menee ajoittain pesäpallon ja ajoittain kesätöiden parissa,
mutta sitä jurppii kun ei ole vielä sitä mopokorttia saatika vielä mopoakaan.
Atte...... Atte on Atte ja täytti jo 12 v. Sitä ei kiinnosta muu kuin motocrossi. No tietysti nämä pennut kiinnostaa kovasti.
Onneksi meillä on koko perhe mukana tässä pentuprojektissa ja ovat koko ajan auttamassa sekä tukemassa tätä kätilöä.

Annille ja Antille erityis iso KIITOS kaikesta pentulaatikko avusta mitä ovat antaneet!!!!!
Anni toimi apukätilönä koko molempien synnytysten ajan ja
kun on itsellä tullut pakottava tarve käydä jossain niin hoitanut mallikkaasti pentueita.
Antti on valvonut puoliksi öitä kanssani Aadan laatikolla.
Kiitos myös Metelle, Annin kaverille, joka valvoi monta yötä Ellan pentulaatikolla ja auttoi synnytyksessä.
Olette olleet korvaamaton apu, ilman en olisi pärjännyt
!!!

Tänne pentulaatikkoon takaisin.
Täällä sen vasta ihan oikeasti huomaa miten elämä on lyhyt ja miten sitä tulisi osata nauttia ihan jokaisesta päivästä läheisten kanssa.
Jos ihmisen elämä kulkisi yhtä lujaa kun koiran, niin mitä kaikkea jäisikään kokematta.
Kun nämä pennut syntyivät, niin ne olivat jo muutaman päivän päästä kaksi kertaa isompia kuin syntyessään.
Nuo punaiset ovat jo taas "jättiläisiä" kun tänne tuli tämä "kirppujen" lauma mustia.
Ikäeroa ei kuitenkaan pentujen välillä ole kuin tasan 3 viikkoa ja näin valtava on jo ero kolmessa viikossa.
Toiset juoksee ja niillä on hampaita millä puree,
toiset on yrittäneet saada elämän langasta kiinni ja kasvaa edes yhtä isoiksi kuin niiden kuuluisi olla syntyessään.

Meidän kevät 2009 päättyi murheen ja ilon kyyneliin sekä armottomaan väsymykseen,
mutta tämä kesä 2009  alkaa valoisammin.

ERITTÄIN HAUSKAA JA AURINKOISTA KESÄÄ KAIKILLE

Vaikkakin tässä vähän kärsitään edelleen väsymyksestä, niin jos positiivisesti ajattelee niin heinäkuussa saa sitte nukkua :))))

Pennut ovat kasvaneet ihan silmissä.
Punaiset ovat todella möhköjä ja riehuuvat kamalasti keskenään sekä tietysti kun sinne menee ihminen niin kaikki hyökkäävät päälle.
Mustilla alkaa olla painoa oikein kivasti ja ovat todella aktiivinen sissilauma nämä "Taistelijat".
Aada raukka se joutuu koville, kun pikkuset tissittää ihan koko ajan kasvaakseen.
Aadalle lohdutuksen sananen: "koita kestää, kohta se on jo historiaa..."

Pentueiden blogeista siis voi käydä lukemassa tarkemmin mitä on milloinkin tapahtunut.

Blogit siis:

Ellan Onni

Aadan Ilo

 Ja kuvia löytyy myös ALBUMEISTA

 Tässä kuitenkin tuoreimmat:

2 vrk

3 viikoa

Aivan ihanat pentueet ja mahtavia luonteita havaittavissa :)

Peukkuja vielä kaikille, että niiden elämä on täynnä terveyttä ja iloa.

Typystä on tullut tosi nainen ja suurella egolla.

Kouvolan näyttelyyn suuntasimme neljän koiran voimin kotoa ja tuloksena;
Iiris VSP, Taavi EH 2, Nelli ERI 2, Tyyne ERI 1 :)))
Isosti onnellisina Tyynen upeaan virallisten näyttelyiden avaukseen:

Hyvä Anni ja Tyyne :)